Hyvää joulua!

Joulutunnelmissa

Koulukoira Pepe

Pepe on taas tänä syksynä jatkanut koulukoiran hommia. Työssään se on oiva, innokas tapaamaan oppilaita, mutta osaa kyllä rauhoittuakin lepäilemään tuntien ajaksi. Se osaa odottaa tarvittaessa yksin luokassa ja menee tervehtimään oppilaita vasta luvan saatuaan. Yhtä innokkaasti otetaan rapsutukset vastaan kaikilta, myös erityispuolen autistioppilailta. Pienessä koirassa on se hyvä puoli, että sitä saattavat rohkaistua silittämään myös koiria pelkäävät.

Välitunnilla näytämme vähän temppuja, leikimme leluilla ja ihan vaan juttelemme koirista oppilaiden kanssa. Oppitunneilla Pepe kiertelee rauhallisesti pulpettien välissä jokaisen luona siliteltävänä tai tarpeen mukaan käy viereeni makoilemaan ja odottelemaan. Ahkerasta tottelevaisuuskoulutuksesta on tässä työssä hyötyä. Työpäivä on mieluisesta toimenkuvasta huolimatta Pepelle rankka. Töiden jälkeen päiväunet ovat paikallaan, onhan koko päivä otettu vastaan hellittelyjä.

Pepe on saavuttanut koulussa suuren suosion. Koulukoira on odotettu vieras, joka piristää mukavasti arkista aherrusta. Oppilaat kyselivätkin jo, milloin Pepe taas tulee kouluun. No, kunhan emäntä toipuu jälleen työkuntoon on Pepe otettava taas mukaan. Toistaiseksi Pepe ei vielä käy ihan itsenäisesti töissä.

Chili 4v!

5.10. Chili täytti 4 vuotta! Mummo oli jälleen leiponut hienon kakun, josta sankari itse innokkaasti lipoi kermoja päältä. Lahjaksi Chili sai hienon uuden talvitakin. Ja pitihän Pepelle ostaa samanlainen. Muutama pakkaspäivä piti huolta, että takkeja päästiin myös testaamaan. Kulmakunnan komeimmat rotsit kuulemma!

Chili on parantanut käytöstään huomattavasti vuoden aikana. Ohi kulkevia naapureita ei haukuta enää lyttyyn, useimmiten tyydytään vain vahtimaan silmä kovana, että kulkevat varmasti ohi. Ja naapurin koiriakaan ei enää viitsi komentaa. Mummon kanssa Chili on käynyt ahkerasti Tapiolan Sampokujalla katselemassa ihmisvilinää. Oikeastaan onkin aika kivaa, kun joku pysähtyy silittelemään. Isin luona kyläillessä on mukavaa pötkähtää sohvalle rapsuteltavaksi. Tätä menoa tassutellaan vielä Pepen jälkiä pitkin kaverikoiraksi!

Iloa ja surua

Syksy on tullut ja tuonut meille mukanaan paljon arkisia iloja, mutta myös surua ja huolta. Pepen haimatulehdus uusi ja poika oli kaksi päivää tiputuksessa surkeassa kunnossa. Syytä uuteen tulehdukseen ei tiedetä, Pepe on ollut koko vuoden erikoisruokavaliolla ja voinut oikein hyvin. Onneksi pikkupotilas on toipunut hyvin ja on jälleen oma leikkisä itsensä.

Toivo taas on kärsinyt kovasta kutinasta ja rapsutellut itselleen pahannäköisiä karvattomia laikkuja. Aloitimme hypoallergeenisen dietin ja odottelemme vaikutuksia. Eläinlääkärin mukaan kyse on selkeästi allergiasta, mutta mistä?

Onneksi mukaan on mahtunut myös iloisia ja onnellisia hetkiä. Pepe ja Chili pääsivät agilitypuuhien pariin ja Toivolle ja Syltille on rakennettu hieno pieni ulkotarha terassille. Ulkotarha, eli Kattila, on varustettu muutamilla isoilla puupölkyillä ja tuppeensahatusta laudasta tehdyillä tasoilla. Käynti Kattilaan tapahtuu olohuoneen ikkunasta, mutta terassin puolella on toki ovikin meitä kaksijalkaisia varten. Kisut ulkoilevat Kattilassa niin mielellään, että olen pyrkinyt ajoittamaan ulkoilut juuri ennen ruokaa, jolloin kutsu sisälle toimii varmemmin.

Kesäisiä hetkiä muistellen

Nyt, kun lomat on lusittu ja arki jälleen koittanut, on mukava muistella menneen kesän kultaisia hetkiä. Tässä muutamia kuvia kesätouhuistamme.

Toivo tutkailee apiloita. Toivosta ulkona on jännää ihan kaikki.

Syltti on reipas ja utelias ulkoilija. Välillä pitää maistella heinänkortta.

Kotipihalla pistettiin taas rata pystyyn. Pepen lomassa parasta taisivat olla erilaiset aktiviteetit ulkona.

Tutustuimme myös uuteen kesäpaikkaan Humppilassa.

Toivo ja Syltti 1v

Tänä kesänä Toivo ja Syltti täyttivät vuoden. Virallinen syntymäpäivä oli 1. heinäkuuta, jolloin katteja juhlittiin. Päivähän toki on vain arvioitu, sillä oikea syntymäpäivä jää näiltä orpopennuilta ikuiseksi mysteeriksi. Lahjaksi kisut saivat tietysti uudet lelut. Päivää juhlittiin myös ulkoilun merkeissä.

1-vuotiaat kissamme ovat rauhoittuneet jo huomattavasti pentuajoista. Iltaisin tosin on silti usein kova ralli päällä, kun kaksikko jahtaa toisiaan ympäri asuntoa välillä painien. Käytöstapoja on opiskeltu ahkerasti koko vuoden ja nykyisin ruokaa osataankin jo odottaa pääsääntöisesti lattialla istuen. Myöskin isäntäväki saa syödä oman ateriansa rauhassa, vaikka kissat seurana pöydällä usein ovatkin.

Hieman murheitakin on ehtinyt kertyä. Toivo nimittäin on saanut kaksi epileptistä kohtausta, joiden syytä ei ole löytynyt. Luultavasti kyseessä on epilepsia. Toistaiseksi mennään ilman lääkitystä ja toivotaan, että kohtaukset eivät toistuisi ainakaan usein.

Muuten mirrit voivat oikein hyvin. Eläinlääkärissä käytiin uusimassa rokotteet ja lääkäri kehui kovin hyvinvoivia kissojamme. Toivo onkin kasvanut melkoisen isoksi, 5.4kg, ja lähentelee jo Pepen kokoa. Syltti taas jäi perheemme pienokaiseksi, painaen tällä hetkellä 2,8kg. Kokoero näiden kahden välillä on siis huima, mutta noin kokonaisuudessaan ne ovat sopivasti samaa kaliiberia hauvojemme kanssa. (Pepe 5,5kg ja Chili 3kg)

Mukavaa on ollut myös se, että Toivo ja Syltti pääsivät käymään mökilläkin. Siellä he saivat vieraikseen hyväsydämiset auttajansa, eli Margitin löytöeläintalolta ja Topin ja Sarin pentuajan sijaisperheestään.

Kesärientoja

Perheemme lomakausi on alkanut leppoisissa tunnelmissa. Tämä tarkoittaa muun muassa mökkeilyä, ulkoleikkejä, herkuttelua ja pitkään nukkumista. Pepe ja Chili ovat nauttineet mökkinurmella kirmaamisesta. Toivo ja Syltti taas ovat tutustuneet ulkoilmaan kotipihalla valjaissa tai aitauksessa. Kissojen ulkoilu sujuu jo aika hyvin. Syltistä onkin tullut jo niin innokas ulkoilija, että vähän väliä pitäisi takapihalle päästä ja sisään ei aina edes huvittaisi tulla. Kesän ensimmäiset mansikat, oppilaaltani saadusta mansikantaimesta, on jo herkuteltu. Kissat ja koirat ovat saaneet myös osansa ensimmäisestä sadosta. Itsekalastetut ahvenet ovat tehneet myös hyvin kauppansa, varsinkin kissoille. Pepekin on päässyt kalanmakuun saadessaan lipitellä kalojen keitinvettä. Toivo ja Syltti ovat tottuneet lomarytmiinkin, eli aamuisin saa nukkua niin pitkään kuin haluttaa.

Pepen ja Chilin kanssa pyörähdimme toukokuussa katselemassa Hartolan Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen match showta. Oli mukava nähdä tuttuja eläintenystäviä löytöeläintalolla. Siellä olemmekin pistäytyneet jokaisella mökkireissulla.

Kesäkuun alussa kävimme YCF:n kesäjuhlilla. Mukavaa ystävien tapailua sielläkin. Pepe osallistui myös yorkkien juoksukilpailuihin. Se sijoittui kisassa jaetulle kolmannelle sijalle. Kotiinviemisiksi tuli siis ruokaa ja ruusukkeita.

Kaverijuttuja

Pepellä on viimeaikoina riittänyt puuhaa. Kaverikoiran kokelasaika on ohi, ja Pepe on siis nyt Kennelliiton virallinen kaverikoira. Kaverihommansa Pepe hoitaakin varsin mallikkaasti. Se kohtaa varauksetta kaikenlaiset ihmiset ja nauttii täysin rinnoin saamastaan huomiosta ja rapsutuksista. Osallistuimme toukokuun alussa muiden pääkaupunkiseudun kaverikoirien mukana "Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina" -juhlakulkueeseen. Paraati marssi Helsingin keskustassa pienen kierroksen ja mukana oli jos jonkinmoista yhdistystä pääkaupunkiseudulta. Pepe suoriutui tästäkin tehtävästä hienosti, vaikka mukana oli hevosia, paloautoja, soittokuntia ja vaikka mitä. Mukavinta tietysti oli, että mukana oli myös ystävämme Itä-Helsingin kaverikoirista, Marie ja Säde.

Pepe on päässyt mukaan myöskin työelämään. Niittykummun koulussa, jossa työskentelen, on ollut ennestään koulukoirina halibernejä. Nyt mukaan on sitten rekrytoitu myös pikkuinen Pepe, joka pääsikin jo tutustumaan uuteen työhönsä yhdeksi päiväksi. Pepe on tuntien aikana luokassa vapaana ja kiertelee pulpettien välissä oppilaiden rapsuteltavana. Työrauhaa enemmän tarvittaessa Pepe käy makoilemaan lattialle. Välitunnilla mennään sitten koulun kentälle esittelemään temppuja ja heittelemään lelua. Ainakin ensimmäisenä työpäivänä oppilaita riitti lelunheittelijöiksi jonoksi asti. Ja Pepehän tykkää, kun joku jaksaa heittää! Nyt on edessä kesäloma, mutta palaamme Pepen kanssa koulutyön pariin jälleen syksyllä.

Pepe on saanut myös kummilapsikseen kennel De Marién ensimmäiset pennut. Kävimme pentuihin tutustumassa jo pääsiäisen aikaan ja viime viikolla kummilapset tulivat vierailulle luoksemme pentutestauksen merkeissä. Pepe ei näistä kummilapsistaan kylläkään liiemmin piittaa, aikamoisia riiviöitä kun vielä ovat. Kummisedän ominaisuudessa on lähinnä vain keskitytty kasvattamaan käytöstapoja liian innokkaasti tuttavuutta tekeville pennuille.

Pentutestin tarkoituksena oli kartoittaa millainen luonne kullakin pennulla tulisi olemaan. Teimme tämän silkasta mielenkiinnosta ja oppimisen halusta. Aika näyttää miten hyvin testimme tulokset pitävät paikkaansa. Varsinaiseen pentutestiin pääsivät kuitenkin Toivo ja Syltti, joita innokkaat koiravauvat yrittivät väsymättä saada leikkiin. Kisut suoriutuivat koettelemuksesta kuitenkin hienosti. Yhtään ei hermostuttu, vaikka riehakkaat pennut aloittivat jopa painin niiden kanssa. Mirrit köllöttelivät kiltisti lattialla pentujen hääriessä ympärillä.

Kiitokset kuvista ja mukavasta seurasta monissa eri tapahtumissa Marielle.

Ulkoilua

Kevät on edennyt jo niin pitkälle, että aurinko lämmittää takapihalla ja sipulikukat ovat aloittaneet kukintansa. Lämmössä on kiva paistatella päivää ainakin Chilin mielestä, joka tänäänkin melkein nukahti ulos. Pepe taas vaatii jatkuvasti heittämään lelua. Sammal vain pöllyää, kun Pepe säntää lelun perään ja intoutuu välillä ravistamaan sitä oikein kunnolla. Takapihaulkoilujen lisäksi pojat ovat päässeet nauttimaan pitkistä kävelylenkeistä. Ainakin se on todettu, että näitä nelijalkaisia ei kävelylenkeillä väsytetä.

Tänään otimme Toivon ja Syltinkin nautiskelemaan kevätauringosta ulos. Tosin nautiskelu osoittautui toistaiseksi vielä vääräksi ilmaukseksi. Kisut ovat saaneet oman pienen ulkoaitauksen pihalle, jota olisi kyllä tarkoitus vielä laajentaa ja sisustaa. Tänään se oli kuitenkin totuttelu- ja testikäytössä. Toivo-parka pelkäsi aitauksessa kuollakseen, mankui hädissään ja yritti kaikin keinoin pois. Asiaa ei helpottanut naapurin innokkaasti haukkuvat koirat. Sitten seuraneiti Syltti laitettiin myös aitaukseen ja Toivo rauhoittuikin siitä kummasti. Arkoina ulkoilmaan tutustuttiin lopulta pussista pälyillen, mutta välillä uteliaisuus voitti ja ympäristöä oli pakko tutkailla tarkemminkin. Sisustuksena testikerralla oli pahvilaatikoita ja muovitettu pussi, mutta jo illalla isäntäväki nikkaroi puisen kopin.

Kevättä kohti

Yksi varmoista kevään merkeistä on hiekkaiset lattiat. Kurakelien palattua eivät suojahaalarit, tassupesut tai muutkaan tunnu auttavan. Luonto tulee sisälle asti. Onneksi väliin mahtuu myös kuivempia kausia ja mukavia ulkoiluilmoja. Ja mikä parasta, takapihan kinokset ovat pienentyneet niin, että aita on vihdoin tullut esiin ja toimittaa jälleen alkuperäistä tarkoitustaan, eli estää Chiliä kipittämästä hankea pitkin rajojen ulkopuolelle. Vihdoin pihallakin voi siis temmeltää! Ensimmäiset lelunheittelyt on jo leikitty pihalla.

Yhtenä aurinkoisena kevätpäivänä Toivokin pääsi haistelemaan kevätilmaa. Vaan syksyllä vielä niin rohkeasta ulkoilijasta olikin talven aikana tullut arka sisäkissa. Toivo ei päässyt kuistirappusta pidemmälle, kun jo koti-ikävä iski. Sylissä se tarrautui tiukasti kiinni ja kiipesi korkealle kaulalle asti turvaan. Jatkamme kissojen ulkoiluharjoituksia, kun kevätaurinko seuraavan kerran näyttäytyy. Sillä välin keskitymme pitämään lattiat ja tassut puhtaina.

Pepe 6v!

Pepe täytti kuusi vuotta helmikuun alussa. Lahjaksi tuli uusi possu edellisen teurastetun tilalle. Innokas pelaaja sai lahjaksi myös uuden älypelin. Tästä uudesta pelistä onkin iloa pitkäksi aikaa, sillä siitä saa muunneltua kolme erilaista peliä. Koska Pepe on tottunut enemmän puisiin älypeleihin, tuotti uusi muovinen peli kummalla kolinallaan aluksi ihmetystä. Pienen rohkaisun jälkeen alkoi pelaaminen sujua. Chili on tietysti aina innokas pelikaveri ja älypelin ratkoja vailla vertaa. Se suoriutuukin peleistä aina Pepeä nopeammin. Yleensä pojat pelaavat vurotellen, eli toinen istuu vieressä odottaen omaa pelivuoroaan toisen pähkäillessä pelin kimpussa. Älypelit ovat mukavaa aktivointia iltaisin!




Pepe on nyt päässyt aloittamaan kaverikoiraharrastuksensa. Olemme tehneet nyt kaksi vierailua, toisen muistisairaiden vanhusten luo ja toisen kehitysvammaisten asumisyksikköön. Alussa jännitin hieman, miten Pepe suhtautuu pyörätuoleihin ja rollaattoreihin. Hyvinhän se kuitenkin meni. Pepe oli iloinen oma itsensä ja valloitti heti kaikki asukkaat. Pepe on myös varsin reilu kaveri, sillä se pitää huolen siitä, että jokaista käydään tervehtimässä. Käynnit ovat tuottaneet meille paljon mielihyvää. Asukkaat ovat ilahtuneet ja ihastuneet Pepeen ja Pepehän nauttii täysin rinnoin saamastaan huomiosta ja rapsutuksista. Tämä on laji, jossa kaikki ovat voittajia!

Uusia tuulia vuodelle 2012

Uusi vuosi on alkanut laumassamme mukavan leppoisasti. Vaikka kirpeä pakkassää pitääkin ulkoilut tällä hetkellä lyhyinä, riittää sisällä puuhaa joululahjalelujen kanssa. Kissojen lelut tosin katoavat mystisesti alle tunnissa. Jääkaapin alta niitä löytyi kerran seitsemän, mutta osa on edelleen teillä tietämättömillä.

Kissat ovat oppineet tulemaan kutsusta luokse, istumaan ja antamaan tassua. Muuten riiviöt ovat vailla käytöstapoja. Ne hyppivät pöydille, tunkevat jokaiseen avonaiseen kaappiin ja yrittävät saada osansa ruoastamme. Suihkepullolla säikyttäminen ei toimi, sillä Toivo ei ole vedestä moksiskaan. Itseasiassa se tuntuu pitävän vedestä. Suihkussa käydessä se juoksee kierroksen suihkukopissa ja koirien tassupesulla Toivo tulee leikkimään vesisuihkulla. Onpa välillä koitettu akvaarioveden lämpötilaakin käpälällä. Ja koska pikkulinnut kiinnostavat kovasti ja pöydällä ollaan muutenkin ulos katselemassa, hankittiin takapihalle talipallo, jotta kissoilla olisi ajanvietettä. Siitä sitä on nyt sitten mukava keittiön ikkunasta katsella tiaisia hännät huitoen. Syltti onkin erityisen innokas lintubongari.

Pepen kanssa on tarkoitus aloittaa uusi harrastus kaverikoiratoiminnan merkeissä. Espoon kaverikoirat toimivat Kennelliiton alaisuudessa tehden vierailuja vanhusten ja vammaisten palvelutaloihin. Kävimme tutustumassa Espoon kaverikoiriin muutama viikko sitten ja Pepe todettiin soveltuvaksi kaverikoiraksi. Nyt on meneillään kokelasaika, jolloin vierailen pari kertaa kohteissa ilman omaa koiraa ja sen jälkeen Pepen kanssa kokeneempien kaverikoirien kera. Muitakin uusia suunnitelmia on hautumassa, mutta niistä lisää myöhemmin...