Tutustumassa hoopersiin

 

Helmikuun alussa saimme tutustua uteen, kivaan lajiin, hoopesiin. Koirakoulullamme järjestettiin tutustumistunti, johon tietysti ilmottauduin Touhon kanssa. Mukaan sain houkuteltua myös Ninan ja Doran.

Uusi laji vaikutti oikein mukavalta. Tarkoituksena on kiertää tynnyreitä sekä suorittaa putkia ja portteja ohjaajan ohjatessa vain rajatulta alueelta. Meillä toki vasta tutustuttiin tehtäviin, mutta päästiin lopussa kokeilemaan hieman rataakin. Touho suoritti uusia tehtäviä oppien ne nopeasti. Nyt pitäisi välimatkaa ohjaajaan kasvattaa. Oli niin mukavaa, että tätä täytyy kyllä päästä harjoittelemaan lisää!

 Joululomalla ehdimme saada useampiakin vieraita. Touho käyttäytyi alun haukkumisen jälkeen oikein mallikelpoisesti. Kissat tottakai häipyivät aluksi aina paikalta, mutta vierailun kestäessä Syltti uskaltautui ensimmäisenä näytille ja lopulta usein Mängikin. Curry tietysti seuramiehenä oli sitä mieltä, että kaikki vieraat tulivat varmasti häntä katsomaan. Alun tervehtimisten jälkeen se kävi torkkumaan.

Mielenkiintoisimpia olivat varmasti koiravieraat, joita rakas ystäväni Marie toi mukanaan. Eli Curryn isosisko Nala ja veli Roni. Touhokin teki niihin tuttavuutta rohkeasti. Vierailun päätteeksi asettauduttiin vielä samaan kuvaan.

Hyvää joulua!

 

Koirametsässä

 Syyslomalla mökkeilimme keräten karpaloita ja sieniä sekä laittaen mökkiä talviteloille. Ohjelmaan kuului myös koirametsässä käynti, sillä Pertunmaalle oli avattu uusi sellainen, Niittypellon koirametsä. Tämä olikin ensimmäinen kerta, kun vierailimme sellaisessa. Noin hehtaarin kokoinen metsäalue oli siis aidattu ja tunniksi vain meille varattu. Koirat saivat ulkoilla vapaasti ilman pelkoa karkaamisesta tai toisten kohtaamisesta. 

Hienostihan Curry ja Touho seikkailivatkin metsässä. Ne viipottivat edellä tutkimassa paikkoja ja tulivat kuitenkin heti kutsusta luokse. Isäntäväki vietti pienen evästauon ja silloin pojilla meinasi aika käydä hieman pitkäksi. Kivointa oli, kun kuljettiin ympäri metsää. Tämä oli kyllä niin hyvä kokemus, että täytyy mennä joskus taas uudestaan!

Mängi 3v

 

10.10. vietettiin Mängin arvioitua syntymäpäivää. Mängi on nyt kolmevuotias. Mängi on edelleen varsin kiltti luonteeltaan. Kertaakaan emme ole kuulleet sen sähisevän. Mikään sylikissa se ei ole, mutta nauttii kyllä huomiosta ja rapsutuksista. Ja herkuista! Se tunkee ensimmäisenä hoidettavaksi, sillä se tietää, että vaikka hampaidenpesu ja harjaus on edessä, on luvassa myös temppujen harjoittelua ja nameja.

Tällä kertaa syntymäpäivää joutui viettämään myös autossa matkalla mökille. Perillä onneksi sai kermavaahtoa, joka on sen suurta herkkua.

Biewertreffit

 Elokuun puolivälissä olimme sopineet tapaavamme muutaman muun pääkaupunkiseutulaisen biewerterrierin kanssa. Kutsuimme saman kennelin kasvatit takapihallemme leikkimään. Paikalle saapui Bruno ja Nuppu omistajineen. 

Touho ei valitettavasti innostunut muiden seurasta. Se yritti vain jatkuvasti hyppiä syliini. Lopulta se hieman rentoutui ja uskalsi käydä haistelemassa vähän muita. Curry sen sijaan oli ilmeisesti sitä mieltä, että kaikki vieraat olivat tulleet häntä varten. Seuramiehenä se keräsi kaikkien huomion ja nautti siitä. Mukavaa meillä oli ja suunniteltiin tapaavamme toistekin. 

Juuri kun vieraat olivat lähteneet, saapui Jani kotiin tiibetinspanielin kanssa. Hän oli kotimatkallaan nähnyt karanneen koiran, juossut sen kiinni ja kun omistajia ei näkynyt, toi sen lopulta meidän takapihallemme. Sosaalisen median kautta huolestuneet omistajat löytyivät nopeasti ja Milli-koira pääsi pian omaan kotiinsa.

Curry 12 vuotta!

 

Heinäkuun synttärisankareita oli myös Curry, joka täytti 12 vuotta. Ikää alkaa jo kertyä, mutta poika voi onneksi hyvin. Uni toki maistuu, mutta niin maittaa leikki ja ruokakin. Hellepäivien riemu oli mökillä edelleen uiminen. Hieman vanhuuden jääräpäisyyttä on tullut. Curry on kova vaatimaan osansa myös emännän ruoasta ja parhaan paikan iltaisin sohvalla isännän vierestä. Ja yleensä nämä vaatimukset myös menevät läpi.