maanantai 28. helmikuuta 2011

Pepe 5v


Tuntuu uskomattomalta, että tänä keväänä tulee kuluneeksi jo viisi vuotta siitä, kun mummo ja äiti toivat Kanarialta tuliaisena pienen, suloisen karvapalleron. Pepe nimittäin täytti tässä kuussa jo viisi. Vaikka aika tämän ihanan hauvelin hyvässä seurassa onkin kulunut kuin siivillä, on silti vaikea enää muistaa millaista elämä oli ennen Pepeä. Mihin kulutin silloin kaiken vapaa-aikani ja keskitin kaiken mielenkiintoni? Pepen myötä on elämäntapani muuttunut täysin! Iltapäivät kuluvat koirakoululla ja omien koirien kanssa puuhastellessa, iltaisin luetaan koirakirjallisuutta ja viikonloput täyttyvät koiratapahtumista. Kiireistä, työlästä ja joskus stressaavaakin, mutta sitäkin palkitsevampaa! Pepe on avannut minulle oven uuteen maailmaan.

Viisivuotias Pepe on nyt luotettava ja tasapainoinen koira, jonka metkut tuntee jo hyvin. Paljon ei Pepe enää pääse omistajiaan yllättämään. Ahkera koulunkäynti on tehnyt Pepestä tottelevaisen koiran, jonka kanssa arki sujuu ongelmitta. Tapaankin nykyisin usein sanoa, että vain pehmolelu on Pepeä helpompi lemmikki. Treenailut koirakoululla ja kotona menevät mukavasti ja Pepe on usein mukana katselemassa myös Chilin tunteja. Silloin se makoilee salin seinustalla eikä välitä tippaakaan siitä mitä ympärillä tapahtuu.

Syntymäpäiviä ei tänä vuonna juhlittu mitenkään erityisesti. Pojille ostettiin molempiin koteihin pehmoiset lampaantaljat ja minun luonani Pepe onkin usein käynyt sen päälle loikoilemaan. Pepe sai lahjaksi myös uuden kumilelun, kanan, joka onkin joutunut aika moiseen riepotukseen.

Treeneissä keskitymme nyt hetkeksi kaikkeen hauskaan uuden opetteluun, lähinnä temppuihin koiratanssia ajatellen, mutta kevään kuluessa on tokopuolella vielä terästäydyttävä, sillä mieli tekisi kyllä kisaamaan.