Kuluneen kevään aikana olemme ravanneet lääkärissä alvariinsa. Pepen kanssa kävimme Viikissä tutkimuksissa, jossa fanconin syndrooma suljettiin pois. Sokeri on virtsasta hävinnyt ja poika näyttää voivan taas hyvin. Sitkeä virtsatieinfektio tosin vaivaa. Nyt tehdäänkin sitten töitä sen häätämiseksi jo kolmannen antibiottikuurin voimin.
Myös Toivo on käynyt lääkärissä kutinansa vuoksi. Allergiatesteissä ei mitään löytynyt. Pienellä kortisonimäärällä kutina pysyy poissa, mutta nyt kokeilemme uutta Atopica-lääkettä, joka olisi pitkässä käytössä kotisonia ystävällisempi keholle. Tosin kortisoniakin riittää minimaalinen määrä pitämään kutinan kurissa. Toivolta otettiin myös FIV- ja FeLV-testit, jotka näyttivät onneksi negatiivista.
Keittiön vesivahingon takia koko eläinlauma joutui pitkäksi aikaa evakkoon mummolaan. Siellä Toivolla ja Syltillä olikin oikein kissanpäivät hyvässä ympärivuorokautisessa hoidossa. Ikävä taisi olla suurin täällä kotopuolessa. Tosin Toivo ilahtui vierailuistani aina suunnattomasti riehaantumalla ja osoitti välillä mieltään minulle pissimällä kylpyammeeseen. Nyt on vihdoin keittiö taas kunnossa ja kaikki kotona.
