Minkä nuorena oppii...

Curry on talven aikana opiskellut ahkerasti. Olemme käyneet treenaamassa Koirakoulu Kompassissa ryhmissä ja omatoimisesti. Pentukurssin suoritettuamme siirryimme tokon B-ryhmään. Siellä Curry oli kurssin nuorin, mutta varmasti innokkain. Opettajaltakin saatiin kehuja ja kannustusta jatkamaan tokoharrastuksen parissa. Currya onkin helppo kouluttaa. Palkaksi kelpaavat niin namit kuin lelut. Motivaatio on hurja ja Curry oppii todella nopeasti. Toki malttia on vielä kasvatettava, jotta pieni mies jaksaisi odottaa rauhassa seuraavaa käskyä ja suorittaa liikkeet huolella. Peruskäskyjen lisäksi on opiskeltu jo muun muassa hyppyäkin. Nyt kurssin loputtua jäämme kesätauolle koulusta, mutta treenejä olisi tarkoitus jatkaa omatoimisesti ulkosalla. Nyt onkin otollinen ikä opiskella, joten ahkera treenaaminen kannattaa. Emännän täytyy koittaa pitää tämä mielessä, sillä ahkeruus nyt, tulee kantamaan hedelmää myöhemmin.

Pepe 8v!

Kultainen Pepe täytti jo 8 vuotta. Pepe on viimeaikoina saanut hyvin lihaa luidensa ympärille ja ateriamääriä onkin jopa päästy vähentämään. Vaikka haima-arvot huitelevat taas pilvissä, vaikuttaa Pepe ulkoisesti voivan erittäin hyvin. Pepe on leikkisä ja reipas oma itsensä. Currysta Pepe onkin saanut mukavan leikkikaverin. Curry juoksee lelujen kanssa Pepeä härnäämässä ja Pepe lähtee perään. Joskus vedetään lelua sitten kilpaa, mutta herrasmiehenä Pepe antaa Curryn voittaa. Pikkuveljeä täytyy myös hoitaa ja välillä keskinäisestä suukottelusta ei ole tulla loppua.

Lahden pentunäyttely 19.1.14

Hyisen kylmänä tammikuun päivänä suuntasimme Lahteen pentunäyttelyyn. Tällä kertaa tavoitteena oli koiran ja emännän rauhoittuminen ennen kehään menoa. Se tavoite onneksi saavutettiinkin. Nyt kehän laidalla oli kuitenkin hälinää juuri siinä kohtaa, missä olisi pitänyt seistä, eikä Curry oikein malttanut pitää päätään paikoillaan. Pöydällä seisominen onneksi sujui jälleen mallikkaasti. Valitettavasti Curry ei myöskään näyttänyt ihan parasta kävelyään, vaan hyppeli ajoittain miten sattuu.

Tuomari Markku Kipinältä saimme palautetta siitä, että Currysta on kasvamassa liian iso näyttelykoiraksi. Onneksi tavoitteemme ovat vaihtuneet jo koulutuspuolelle, jossa näyttääkin varsin lupaavalle. Mukavaa oli, että tällä kertaa Curry sai myös palautetta silkkisestä turkistaan, vaikka pakkanen sähköistikin sitä ikävästi. Tässä Markku Kipinän arvostelu Currysta.

Kookas, vielä hyvin ilmavan vaikutelman antava pentu. Hyvin kulmautunut takaosa, avoimet etukulmaukset, eturinta saa täyttyä. Hieman pitkä lanne. Kaunisilmeinen pää. Kaunis tan-väri, erinomainen turkinlaatu. Ylälinja saa kiinteytyä. Hyvä häntä. Kiva luonne. Köyristää ylälinjaansa liikkeessä. Koko ja ylälinja häiritsevät.

Oman vuoromme jälkeen osallistuimme tiiminä jälleen kasvattajaluokkaan. Kasvattajaryhmämme palkittiin kunniapalkinnolla, mutta BIS-kehässä emme enää sijoittuneet. Curryn veli Roni oli jälleen ROP ja sisar Ronja VSP. Onnittelut heille!

Kaapelitehtaan pentunäyttely

Curryn kanssa on ahkerasti treenattu näyttelykävelyä ja varsinkin seisomista ihan pienestä asti. Pitihän sitä taitoja mennä sitten testaamaan pentunäyttelyyn. Helsingin Kaapelitehtaalle oli ilmoitettu myös Roni-veli ja siskot Ronja ja Nella, joten De Marié -kennel sai sinne myös kasvattajaryhmän kokoon.

Ennen kehään menoa emäntää jännitti tietysti kauheasti. Tilannetta ei helpottanut se, että Curry ei millään olisi malttanut olla pöydällä nätisti tukkaa laitettaessa. Onneksi kehässä jännitys kuitenkin hälveni ja Curry pisti parastaan. Kävely sujui hyvin ja nuori mies seisoi kuin patsas. Oppi oli mennyt perille. Arvostelu oli mielestäni hyvä, vaikkei sijoitusta tullutkaan. Tässä tuomari Paula Valakarin arvostelu Currysta.

Erittäin hyvän tyyppinen urospentu. Hyvä pää ja ilme. Erinomaiset silmät. Hyvä kaula. Selkälinja saisi olla suorempi. Tasapainoisesti kulmautunut edestä ja takaa. Hyvä häntä ja hännän kiinnitys. Hieman takakorkea liikkeessä. Tehokkaat liikkeet.

Oman vuoromme jälkeen saikin sitten odotella melkoisen tovin, ennen kasvattajaluokan alkua. Sen ajan Curry nukkui tyytyväisenä kopassaan. Kasvattajaryhmässä De Marién koirat pärjäsivät hienosti sijoittuen neljänsiksi. Eikä ihme, kun joukossa oli ROP-koiraksi valittu Ronikin. Curry poikkesi hieman kokonsa puolesta muuten niin tasaisesta ryhmästä. Ilo ryhmänä saavutetusta menestyksestä jäi ehdottomasti päällimmäisenä mieleen!

Kiitos Marielle kuvista, avusta, neuvoista ja tuesta!

Hyvää joulua kaikille ystävillemme!

Täystuho

Ei sillä, että elämä laumassamme olisi ennenkään ollut pitkäveteistä, mutta Curryn tultua vipinää ja vilskettä on riittänyt kerrakseen. Pieni herra on täynnä virtaa, joka purkautuu välillä ei-toivotuillakin tavoilla. Kun Curry ei saa leikkiyritykilleen vastakaikua muilta, täytyy keksiä puuhaa yksinään. Silloin voi vedellä vaikka vessapaperirullasta metreittäin pehmoista paperia ja silputa sen pieniksi paloiksi ympäriinsä. Isäntäväki yrittää olla ovela ja nostaa paperin ulottumattomiin. Eipä hätiä, pyykkikorista voi aina varastaa sukkia ja kuljettaa ympäri asuntoa. Ja jos kaipaa pureskeltavaa, sitä saa suoraan kissanvessasta. Jälleen isäntäväki luuli keksineensä keinon tähänkin pulmaan. Hiekkalaatikko nostettiin penkille. Hetken tämä toimikin, kunnes Curry oppi hyppäämään penkille. Ennen Curryn tuloa sähköjohdot oli suojattu huolella muovisilla johtoputkilla. Mutta Currypa repi nekin pois. Sanomattakin lienee selvä, että kiellot ja torut eivät Curryyn juuri tehoa. Täysin tehottomaksi on todettu myös suihkutettava pureskelunestoaine. Vaan sanoinkuvaamattoman suloinen ja rakastettava ilopilleri saa tietysti kaiken anteeksi lopulta. Pieni pusukone sulattaa sydämet, vaikka juuri olisikin maistellut vähän kissanhiekkaa.

Chili 5v

Chili-pikkaraisemme täytti jo viisi vuotta. Koska syntymäpäivä osui samalle päivälle ystäväni häiden kanssa, siirrettiin Chilin juhlia hieman myöhemmäksi. Taas herkuteltiin mummon tekemällä kakulla.

Chili on viimeaikoina joutunut melkoiseen höykytykseen. Pikkuveli Curry hyppii jatkuvasti kimpussa. Chili sietää paljon, mutta yrittää välillä pistää takaisin, siinä tosin onnistumatta. Muuten Chili näyttää varsin hyvää isoveljen esimerkkiä. Pihalla ei enää haukuta ja ruoka syödään nätisti omasta kupista. Lenkillä ohituksien sujuvuus riippuu paljon vastaantulijasta, mutta monesti ohi tepastellaan ilman kummempia rähinöitä. Pennun tultua taloon Chilin käytöstavat ovat nousseet arvoonsa.