Pepe 13v!

Helmikuun syntymäpäiväsankari oli tietenkin Pepe, joka täytti 13 vuotta. Pepe sai lahjaksi lelun, jota jahdattiin Curryn otteesta. Tietysti söimme jälleen Pepen kunniaksi leivottua kakkuakin. Sankari itse voi vallan mainiosti. Jos uni maittaa hyvin, niin kyllä ruoka ja leikkikin! Runsaat lumimassat ja sen jälkeiset liukkaat kadut ovat pitäneet lenkit valitettavan lyhyinä, mutta onneksi omalla pihalla pääsee ulkoilemaan aina tarvittaessa. Kevättä ja parempia ulkoilukelejä odotellessa jatkamme leikkejä sisällä.

Möllitoko 4.1.

Curry aloitti vuoden tokoilut Espoon koirakeskuksen järjestämissä möllitokokisoissa. Nämä olivatkin ihka ensimmäiset kisat, joihin Curryn kanssa uskaltauduimme. Olimme saaneet yksityisvalmennuksessa Tiltu Antikaiselta tiukat ohjeet, miten meidän tuli kokeissa toimia. Enemmänkin mentiin testaamaan sitä, miten homma toimii Curryn kanssa kisaomaisessa tilanteessa.

Ohjeena oli, etten virittele koiraa lainkaan ennen kehään menoa. Pepeä, ja varsinkin Chiliä, olen aina joutunut hieman herättelemään tekemään yhteistyötä kanssani ennen kehää. Curryn kohdalla todettiin, että koira vain kuumenee liikaa siitä. Tulimme paikalle hyvissä ajoin ja vain istuskelimme odottamaan. Minun piti luottaa, että Curry kyllä tekisi yhteistyötä. Ja toden totta, niinhän se tekikin! Hyvä huomata, miten eri koirien kanssa tulee toimia ihan eri tavalla.

Paikallaolo sujui kympin arvoisesti ilman ongelmia. Hieman olin kuulevinani vinkunaa, mutta tuomari Pirkko Bellaoui ei siitä mitään sanonut tai sitä huomannut. Ensimmäinen liike yksilövuorolla oli luoksetulo. Se sujui mallikkaasti pistein 9,5. Seuraavana oli täyden kympin arvoisesti sujunut liikkeestä maahanmeno. Sitten olikin seuraaminen, mutta Curry oli sitä mieltä, että maahanmeno tulee varmasti uudestaan. Se sähläsi ja oli levoton, yritti käydä maahankin ainakin kolme kertaa. Tästä saimme pisteitä oikeutetusti vain 6. Kaukokäskyissä Curry liikkui hieman, joten pari pistettä väheni siinä. Kapulanpidossa Curry otti tuomarin mukaan liian haluttomasti kapulan suuhunsa, joten pari pistettä meni siinäkin. Hypyssä tein saamieni ohjeiden mukaan käskytykset maahan ja istumaan ennen hyppyä, joten siitä otin pistevähennykset ihan tietoisesti. Itse hyppy sujui hienosti. Kokonaisvaikutukseksi saimme 9 pistettä.

Yhteispisteiksi kertyi 172,5 pistettä joka oikeuttaisi ykköstulokseen. Yllätykseksemme sijoituimme myös kilpailun kolmansiksi! Kaiken kaikkiaan olen suoritukseen todella tyytyväinen. Pikku virheitä hiotaan ja saimme seuraavalla yksityistunnilla neuvon, opettaa pyörähdys sivulla, jonka voi tarvittaessa tehdä liikkeiden vaälillä, jotta Curry erottaa, että liike vaihtuu eikä edellinen liike jää päälle.

Tässä vielä pisteet kertoimineen:

Paikallamakuu 10   40
Seuraaminen 6   18
Liikkeestä maahanmeno 10   20
Luoksetulo 9,5   28,5
Noutoesineen pitäminen 8   16
Kaujo-ohjaus 8   16
Estehyppy 8   16
Kokonaisvaikutus 9   

=172,5

Hyvää joulua!

Chilin möllirally-toko 27.10.

Chili pääsi pitkästä aikaa taas rally-tokon möllikisoihin lokakuun lopussa Espoon Koirakeskuksessa. Lähinnä tarkoituskin oli mennä vain pitämään hauskaa, ei niinkään kisaamaan. Chilihän on suorittanut jo alokasluokan, joten tämä oli ensimmäinen kerta, kun starttasimme avoimessa luokassa. Harjoittelu oli jäänyt vähän liian vähälle. Avoimen luokan kyltit tuli tsekattua vasta edellisenä iltana netistä. Onhan niitäkin toki Chilin kanssa tehty, muttei aktiivisesti harjoiteltu. Koirakeskuksen salissa oli sitten tosi hyvän tuoksuinen matto, eikä Chili saanut nenäänsä irti siitä. Nakit maistuivat niin kauan, kunnes taisimme saada sähköiskun toistemme kanssa nakkia syöttäessäni. Sen jälkeen Chili alkoi kartella ohjauskättä eivätkä nakitkaan kädestä kelvanneet. Matolta ne kyllä syötiin, mutta sittenhän nenä oli jo valmiiksi kiinni tuoksuissa, eikä sitä saanut enää ylös. Jo viritellessäni koiraa tiesin siis, ettei tästä tulisi mitään. Radan Chili suorittikin nenä maassa. Liikkeet tehtiin tahmeasti, kuin hidastetussa filmissä, ja jätettiinpä yksi liike väliinkin ensimmäisen epäonnistuneen yrityksen jälkeen. Jännästi kuitenkin Chili pysyi vierellä koko radan eikä lähtenyt hajujen perässä vaeltamaan kauemmas. Eipä sitä kuitenkaan seuraamiseksi voinut sanoa. Alkoi jo usko loppumaan, pääsemmekö koskaan maaliin asti. Yllättäen pisteitä kertyi kuitenkin 71/100, eli hyväksytty tulos. Chili sai tuomarin suosikki -palkinnon, kai siksi kun meno oli niin epätoivoista. Mukavaa kuitenkin oli. Tiedän hieman, mitä tehdä toisin seuraavalla kerralla. Ja pääasia, että tehtiin jotain kivaa taas yhdessä Chilin kanssa!

Chili 10v

Chili vietti 10-vuotissyntymäpäiviään lokakuun alussa. Ikä ei tunnu vielä painavan. Vaikka suussa ei montaa hammasta enää olekaan, imurin kimppuun käydään silti yhtä vihaisesti ja vieraat haukutaan yhtä tomerasti. Chilin syntymäpäiviä juhlistettiin kermakakulla ja sankari sai lahjaksi pienen kivan lelun, joka tosin on ollut ahkerammassa käytössä veljillä. Chilin kanssa on palauteltu mieliin rally-tokoa, mutta siitä lisää myöhemmin.

Schipperkeleiri

Juuri silloin, kun piti olla vapaa viikonloppu pitkästä aikaa, meidät saatiin houkuteltua äkkilähdölle schipperkeleirille Yläneelle. Eräs geokätköilytuttavamme oli leiriä järjestämässä ja yllättävän peruutuspaikan tullessa tarjosi sitä meille. Hän sai tarjouksen kuulostamaan sen verran houkuttelevalta, että päätimme lähteä mukaan. Leiripaikka oli Kuralan Kartanotila Pöytyällä. Meillä oli oma huone, omalla sisäänkäynnillä pienessä mökissä.

Reissuun lähti isännän ja emännän lisäksi Chili ja Curry. Koska leiriläisistä löytyi geokätköilijöitä, sai Jani sopivasti kätköilyseuraakin lauantaiksi. Itseäni oli eniten houkuttanut paikalle käytössämme ollut agilitykenttä ja -halli. Schipperkeporukka tuntui olevan kovin innostunut jäljestämisestä, mutta minua ei niin kiinnostanut mutaisilla pelloilla haahuilu, enkä kuvitellut koirianikaan kiinnostavan. Meidät kuitenkin houkuteltiin kokeilemaan. Ja kas, taas olin turhan ennakkoluuloinen! Jäljen ajaminenhan oli kivaa! Chili yllätti ja oli siinä ehdottomasti Currya taitavampi. Ällistyneenä katselin, miten Chili seurasi tekemääni jälkeä ja löysi nakinpaloja pellosta. Loppupalkkana oli purkki, jossa oli hieman enemmän vielä nakkeja. Eikä se peltokaan niin mutainen edes ollut.

Lisäksi treenailimme vähän agilityhallilla. Saimme vinkkejä kokeneemmalta agilityharrastajalta ja itse annoin vinkkejä tokojutuissa. Myöhälle yöhön istuimme iltanuotion ääressä vielä parantamassa maailmaa. Schipperkeporukka osoittautui todella mukavaksi ja meidät "väärän rotuiset" otettiin kivasti mukaan. Olen erittäin iloinen, että päätettiin tarttua tilaisuuteen ja lähteä!

Curry 5v!

Heinäkuussa juhlittiin myös Curryn 5-vuotissynttäreitä. Curry vietti syntymäpäiviään matkaillen ympäri Suomea. Edelleenkään ei tapahtunut sitä ihmettä, että kuopus olisi aikuistunut ja rauhoittunut taas vuoden tullessa mittariin lisää. Curry on vieläkin tavattoman vilkas ja utelias. Ja perso niin leluille kuin ruoallekin! Loppukesän villityksenä olivat omenat. Curry löysi omenapuun alta tippuneita omenia. Kokonaan se ne aina söi, jäljelle jäi vain pieni kara, jolla omena oli puussa kiinni. Ja kun alettiin kieltää, Curry nappasi omenan ja meni piiloon isojen tuijien taakse syömään. Keräsin sitten kaikki tippuneet omenat sitä mukaa kun vain huomasin. Currypa nokkelana poikana nousi takajaloilleen ja huitoi etukäpälillään omenoita alas alimmilta oksilta.

Nyt on taas syksy ja arki alkanut. Kuumat hellepäivät ovat takana ja agilityyn on päästy pitkästä aikaa. Myös tokovalmennus jatkuu taas. Saapahan ainakin pieni hulivili purkaa energiaansa.