tiistai 27. helmikuuta 2018

Pepe 12v!


Pepe täytti 12 vuotta 7.2. Syntymäpäivänä poika joutuikin lääkäriin rokotuksiin. Samalla tarkistettiin, että silmissä on kaikki ok. Ja olihan niissä kaikki onneksi kunnossa. Lääkäri kehui, että leikkauksesta ei olisi paremmin voinut toipua. Palkinnoksi reippaasta lääkärikäynnistä ja syntymäpäivälahjaksi ostettiin lääkäriasemalta vielä uusi lelu.

Pepen kanssa on alkuvuodesta käyty myös cushingin takia lääkärissä. Tarkoitus oli kontrolloida lääkityksen määrän olevan kunnossa. Uusi lääkäri perehtyikin asiaan ja Pepen kaikkiin vanhoihin laboratoriotuloksiin huolella. Hän ehdotti, että kortisoliarvoja kontrolloitaisiin virtsanäytteestä, joka on uudempi tapa tutkia cushingia. Virtsakoe näytti arvojen kuitenkin olevan normaalit. Vanhoista laboratoriotutkimuksista näkyi, etteivät kortisoliarvot koskaan olleet olleet Pepellä kovin koholla. Pepellä ei myöskään ole mitään cushingille tyypillisiä oireita. Niinpä päätettiin lääkitys jättää pois ja kontrolloida reilun kuukauden päästä uudestaan virtsanäytteestä kortisoli. Kaikki näytti jälleen olevan kunnossa, ilman lääkitystäkin. Nyt näyttäisi siltä, että cushing-diagnoosi on aikoinaan ollut väärä. Jäämme seurailemaan tilannetta. Ainakin poika on virkeä ja leikkisä ja voi hyvin!

keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Nita kylässä


Lähistöllämme asuu suloinen Nita-tyttö, jonka kanssa silloin tällöin treffaamme. Tutustuin Nitan omistajaan jo silloin, kun hän vasta haaveili yorkista ja ihasteli omiani. Kun hän sitten vihdoin hankki Nitan, olemme välillä vierailleet toistemme luona ja koirat ovat saaneet kokoistaan leikkiseuraa. Chili on ollut tyttöön erityisen ihastunut ja hurmausyritykset ovat menneet välillä jopa häiritseviksi. Pepehän nyt ei juurikaan välitä saatuaan kerran nuuskaista. Siitä on mukavinta tutustua ihmisiin. Curryn kanssa leikit sujuvat parhaiten, vaikka jopa Curryn on välillä vaikea käsittää, miten joku jaksaa olla jatkuvasti leikkimässä. Nita on tutustunut kissoihinkin. Kissathan meillä ottavat vierailijat aika lungisti. Viimeksikin Toivo tuli lempipakalleen nojatuolille lötköttämään ja Nita uskalsi varovasti sitä haistella. Sylttikin päätti hetken piiloteltuaan tulla omalle paikalleen kiipeilypuun ylätasolle kauneusunilleen. Välillä taas yksi hauvoista on päässyt Nitan luo kanssani kyläilemään, useimmiten Curry. Mielenkiintoisinta onkin silloin tutkia kaikki Nitan lelut. Kuvaan, jossa kaikki pysyisivät paikoillaan on näitä lähes mahdoton saada, mutta sehän kertoo vain siitä, että kivaa on ollut.

torstai 30. marraskuuta 2017

Iloa arkeen


Kun arki rullaa marraskuisen harmaana, tuli hieman hassuteltua Toivon kustannuksella. Kattiparka sai päähänsä pienen omenapiiraan foliokuoren hatuksi. Kyllä meillä oli hauskaa, vaikka naurunkohde itse otti tilanteen herrasmiesmäisen rauhallisesti. Vaan iloahan nämä epelit tuovat arkeen ihan ilman kummempia rekvisiittojakin. Kun raskaan työpäivän jälkeen eteiseen punkee vastaan häntäänsä heiluttavia tai puskevia ilopillereitä, saa se väkisinkin paremmalle mielelle. Ja kun nukkumaan käydessä koira tuhisee saman peiton alla ja kissa kehrää rinnan päällä, tuntuu, että asiat voisivat olla huonomminkin.

tiistai 31. lokakuuta 2017

Chili 9v!


Pikkuinen Chili täytti lokakuun alussa jo yhdeksän vuotta. Lähdimme syntymäpäivänä Chilin kanssa läheiseen eläinkauppaan valitsemaan lahjaa. Se ei ollutkaan ihan helppoa. Lelujen perään Chili ei niin paljon ole, ne kun viedään siltä aina. Sitäpaitsi yhden lelun hän sai lahjaksi jo mummolta. Herkkuja on kotona muutenkin aika paljon, pitäähän treeninameja löytyä vähän joka taskusta. Lopulta päädyimme uuteen pehmoiseen petiin. Se ei tosin vielä ole savuttanut kovin suurta suosiota, sillä kaavoihin kangistuneet lemmikit suosivat vanhoja hyväksi havaittuja. Täytynee miettiä uuden pedin sijoittamista suotuisampaan paikkaan, eikä vanhan vierelle.

Chili sai valitettavasti taannoisella viikolla ilmeisesti jonkun sitkeän vatsapöpön. Yksi lääkärireissu ei riittänyt, vaan jouduimme viemään Chilin sunnuntaina päivystykseen nesteytykseen. Nyt aletaan olla jo voiton puolella ja ruoka maistuu jälleen. Aika rautainen vatsa Chilillä onkin ollut, sillä yhden käden sormilla on laskettavissa ne kerrat, kun vatsa on mennyt sekaisin koko yhdeksänvuotisen elämän aikana. Tulipahan kuitenkin otettua Chilistä laajimmat mahdolliset verikokeet. Ne olivat oikein kampanjatarjouksena seniorikoirille. Siis seniori! Eihän Chili vielä mikään seniori ole, vaan 9-vuotias pentu! Onneksi kaikki veriarvot olivat mallillaan.

lauantai 30. syyskuuta 2017

Syksy

Syksy kiireineen on taas täällä. Illat alkavat olla pimeitä ja pian pitää jo laittaa huomiovalot remmeihin, jotta pienet lenkkeilijät näkyvät. Kotipihalle asennettiin tänään uudet ulkovalot. Näkeepähän sitten pimeälläkin käydä vielä iltapissillä. Viimepäivät on onneksi ollut kuivaa ja poutaista, välillä jopa aurinkoista, mutta pian alkavat taas sateet ja kurakelit. Vielä on muistettava siis nauttia jokaisesta viimeisestä auringonsäteestä ja lenkeistä ilman sadetakkia.

tiistai 29. elokuuta 2017

Curry 4v!

Kesän yksi suurista synttärisankareista oli tietysti myös Curry, joka täytti 9.7. 4 vuotta. Mitään aikuistumisen tai rauhoittumisen merkkejä ei ole havaittavissa, vaan meno jatkuu yhtä lapsellisena kuin ennenkin. Kesä pidettiin pitkälti treenitaukoa, mutta tokon pariin on elokuun alkaessa jo palailtu. Yksittäiset liikkeet sujuvat aika kivasti, mutta keskittyminen herpaantuu liikkeiden välissä ja Currylla kestää oman aikansa keräillä itsensä aina uuteen suoritukseen valmiiksi. Loppukesästä otettiin projektiksi merkin kierron saaminen kuntoon. Ongelmaksi oli tullut se, että Curry jäi merkille seisomaan, eikä palannut oma-aloitteisesti takaisin sivulle. Eipä se lopulta montaa toistoa tarvinnut, kun hoksasi homman ja saatiin sekin sujumaan. Nyt pitäisi matkaa vielä vähän kasvattaa, sillä Curryn on vaikea irrota kovin kauas. Agilityn jatko on vielä hieman epäselvää. Tarkoitus on jatkaa jälleen lokakuun alusta, mutta kouluttajan loukkaantuminen on hieman sotkenut suunnitelmiamme. Kotipihalla on treenailtu rengasta kuntoon ja ainakin siellä se alkoi jo kivasti sujumaan. Katsotaan mitä viikari sitten oikeilla agilitykentillä taas keksii. 4-vuotias Rymy-Eetumme jatkaa siis huoletonta lapsuuttaan yhä edelleen!