Curry vs karhu

28.2. kävimme Curryn kanssa Show Hau Centerin järjestämässä petotestissä. Ideana oli testata oman koiran reaktiota pedon kohdatessa. Valittavina petoina oli karhu, susi ja ilves, joista valitsimme karhun. Testikarhu oli pyörien päällä oleva koneella kauko-ohjattava pieni karhu. Myös Curryn isosisko Nala lähti testattavaksi.

Curry kytkettiin pitkään liinaan ja alussa testaaja antoi ohjeet ja kyseli hieman Curryn luonteesta. Sitten lähdimme lyhyellä hihnalla kulkemaan testialueelle ja matkalla Curryn piti haistaa oikeaa karhun hajua, jota oli paikalle tuotu.

Heti kun karhu tuli näköesteen takaa esille, tuli minun pysähtyä ja olla muuten reagoimatta tilanteeseen. Curry lähti rohkeasti pitkällä liinalla karhua haukkumaan jääden kuitenkin turvallisen välimatkan päähän. Kun karhu ei Curryn haukkuun kuitenkaan reagoinut, vaan tuijotti vain takaisin, päätti Curry fiksuna poikana itse väistää ja pötkiä pakoon turvallisempaan paikkaan. Curry tuli jalkojeni juureen ja haukkui karhua jonkun aikaa siitä. Mutta kun emäntä kerran seisoi vain paikallaan, bongasi Curry kentän laidalla kuvaamassa olleen isännän ja päätti suunnata sinne.

Lopussa testaaja Asko Sorvo antoi meille niin kirjallisen kuin suullisen palautteen. Hän kehui Curryn olevan rohkea, kun aloitti haukun, mutta fiksu väistäessään huomattuaan ettei karhu reagoinut sen haukkuun toivotulla tavalla. Koska minusta ei ollut tilanteessa apua, päätti Curry suunnata sinne, mistä löytäisi turvaa, eli isännän luo. Myös koiran palautuminen tilanteesta katsottiin tärkeäksi, eikä Curry palautekeskustelun aikana tuntunut muistelevan karhun kohtaamista enää lainkaan. Nyt kun Curry on kerran päässyt karhun kohtaamaan, pitäisi sen osata arvata tuleva, jos joskus karhun kohtaisimme. Luultavasti se ei edes yrittäisi enää haukkua, vaan suuntaisi kotiin isännän luo ja jättäisi minut karhun ruoaksi!

Kaiken kaikkiaan Curry toimi lopulta ihan toivomallani tavalla. Mikään vellihousu se ei ollut, kuten osasin arvatakin, mutta kyllähän alle 4kg koiran tulee tajuta isompiaan väistääkin, jos oma haukku ei karkotukseen kerran toimi.

Isosisko Nala käyttäytyi hyvin samalla tavalla. Nala tosin jaksoi haukkua karhua pidempään eikä se löytänyt vastaavaa turvahenkilöä kentän laidalta, jonka luokse olisi paennut. Yhtä kaikki, lopulta myös kasvattaja Marie tuli karhun syömäksi. Mutta kumpikin sisaruksista käyttäytyi ihan niin kun yorkshirenterrierin kuuluukin, rohkeasti, mutta viisaasti!

Pepe 10 vuotta!

7. helmikuuta oli suuri juhlapäivä, kun Pepe täytti 10 vuotta. Pyöreitä juhlinut sankari sai tietysti lahjaksi leluja, röhkivän possun ja pitkäraajaisen apinan. Apinaa olikin hyvä vetää kilpaa pikkuveli Curryn kanssa, sillä siitä sai pitävän otteen. Sanomattakin lienee selvää, ettei apina ihan priimakunnossa enää ole.

Pepe on seniori-iästään huolimatta pirteä ja leikkisä. Lenkillä sitä luulevat monet vielä nuoreksi pojaksi. Omat terveysongelmansahan Pepellä on, cushing, krooninen haimatulehdus ja herkkä vatsa, mutta varsinaisia vanhuuden merkkejä ei näy. Leppoisaa kotielämää viettäen toivottavasti saamme nauttia rakkaasta Pepestä vielä monta vuotta. Vaikka aktiiviharrastukset ovat jo jääneet, opettelee Pepe kotona mielellään uusia temppuja. Mummon luona Pepe saa välillä laatuaikaa ilman pikkusisaruksiaan ja silloin onkin parasta leikkiä, kun kukaan ei ole viemässä leluja.

Rally-toko 17.10.15

Muutaman epäonnistuneen kisan jälkeen alkoi emännän kisa- ja treeni-into rally-tokon suhteen jo laskea. Rally-toko-opettajamme sai kuitenkin meidät houkuteltua vielä yrittämään ja niin tuli ilmoittauduttua Chilin kanssa Riihimäelle.

Tällä kertaa matkaan lähdettiin ihan vain kahdestaan, joten kuvia ei kukaan ollut ottamassa. Turha jännitys oli poissa, sillä odotukset eivät olleet kovin korkealla. Vaan nytpä ratasuoritus sujui sitten ihan hyvin! Tuloksena oli 84/100 pistettä. Eli toinen hyväksytty suoritus alo-radalta on nyt plakkarissa! Tuomari Iiris Harjun sanoin: Chili on erittäin pätevä pieni koira!

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2016!

Rally-toko 25.7.15

Tässä kertauksena vielä kesän toinen rally-tokokisamme Chilin kanssa. 25.7. oli yksi kesän harvoja kuumia päiviä. Vietimme sen Orimattilassa kisaillen. Liekö kuumuus sitten vienyt loputkin Chilin keskittymiskyvystä, mutta radalla suorittaminen ei olisi pientä miestä voinut paljoa vähempää kiinnostaa. Chili pysähtyi pohdiskelemaan omiaan ja sain toden teolla tsempata, jotta pääsisimme radan loppuun asti. Kaksi tehtävää uusittiinkin. Sanomatta lienee selvää, että pisteet eivät tällä kertaa riittäneet hyväksyttyyn suoritukseen. Saimme 62 pistettä. Päivä oli kyllä surkeasta suorituksesta huolimatta mukava. Nyt muistin olla tarkkana remminkin kanssa ja se ei montaa kertaa kiristynyt.

Chili 7v!

Ja niin on Chilikin täyttänyt jo seitsemän vuotta! Lahjaksi saaduilla leluilla Chili pääsi leikkimään oikeastaan vain Pepen ollessa mummolla ja Curryn koulussa. Muuthan ne lelut aina vievät.

Tällä hetkellä Chilin rally-tokoilut jatkuvat lähinnä kotioloissa, sillä sopivaa kurssia ei ole osunut kohdalle. Tosin muutamana iltana olemme käyneet lähikaupalla treenailemassa hyvän häiriön alla. Ja ihastelua on saatu osaksemme. Viimeksi kysyttiin, minkä ikäinen Chili on. Kysyjät selvästi luulivat pientä Chiliä vielä vauvaksi. Vastasinkin, että 7-vuotias pentu!

Salo 13.6.15

Curry kävi kesän alussa viimeisessä näyttelyssään Salossa. Tavoitteena oli saada nuorten luokasta vähintään H ja sitten turkki saisi lähteä. Olin jo korviani myöten täynnä jatkuvaa pitkän turkin vaivalloista hoitoa, selvittelyä ja pesua. Jännittävintä oli siis se, pääsisinkö eroon tuosta riesasta, ei niinkään näyttelymenestys muuten.

Näyttelypäiväksi osui yksi kesän ensimmäisiä kauniita ja lämpimiä päiviä. Mukaan tsemppaamaan ja groomaamaan lähti Curryn kasvattaja, ihana ystäväni Marie. Hän osasikin laittaa Curryn turkin ja kampauksen huippukuntoon ja antoi vielä viimehetken vinkkejä esittämisestä. Juuri enne h-hetkeä päätimmekin pelata varman päälle, Marie saisi myös esittää Curryn.

Curry esiintyikin loistavasti Marien taidokkaassa handlauksessa irlantilaiselle tuomarille Philomena Leonardille. Lopputuloksena oli EH ja varsin hyvät arvostelut.

Beautiful presented dog in tall coat. Nicely porprotions head and muscle. Ears carried well. Lovely neck. Good straight front. Nicely ribbed. Roach topline in the move. Well angulated. Moved nicely front and rear. Good body colour.

EH tuli siis siitä, että selkälinja ei ollut suora. Tästä alleviivatusta kohdasta oli nuoli osoittamassa EH:ta. Lopputuloksena oli nuorten luokan toinen sija.

Riemullamme ei ollut rajoja ja taisimme saada hieman ihmetystä aikaiseksi kehän laidalla iloitessamme EH:sta muiden kilpaillessa serteistä ja sijoituksista. Näyttelyn jälkeen palkitsimme itsemme ja Curryn jäätelöllä.

Kotona Curry pääsi poseeraamaan vielä viimeistä kertaa pitkässä turkissa. Seuraavana päivänä surisikin trimmeri ja elämä helpottui huomattavasti. Curryn seuraavat kisat ovatkin sitten jotain ihan muuta kuin kauneuskilpailut, mutta sitä ennen treenaillaan vielä.