Möllitoko 3.8.08

Testasimme loppukesän kisakunnon Tiltun Koirakoulun järjestämässä möllitokossa 3.8. Oman haasteensa kisaan meille antoi kostea sää ja Munkkiniemen Koneen kentän märkä nurmialusta. Etukäteen jännitin lähinnä Pepen halukkuutta istua ja maata kostealla nurmella, mutta ikävät olosuhteet eivät onneksi innokasta kilpailijaamme haitanneet. Paikallamakuun aika oli lyhennetty ja koiran sai pitää kytkettynä siten, että omistajan tuli siirtyä remminmitan päähän koirasta. Tämä sujui hienosti ja saimmekin Tiltu-tuomarilta täyden kympin, kuten myös luoksepäästävyydestä.

Seuraaminen kytkettynä sujui myös moitteettomasti, tästäkin siis täydet pisteet. Sen sijaan maahanmeno ja seisomaanjääminen seuraamisen yhteydessä jouduttiin vetämään kaksoiskäskyn kautta, ennen kuin viesti meni Pepelle perille. Nästä osioista saimme arvosanan 9. Luoksetulo alkoi jälleen lupaavan vauhdikkaasti, mutta jalkojeni juureen päästyään märän nurmikon tuoksut alkoivat kiehtoa Pepeä liikaa ja jouduin kiinnittämään innokkaan nuuskijan huomion uudestaan itseeni ja meneillään olevaan suoritukseen. Saimme arvosanan 8,5.

Estehyppy suoritettiin seuraamisen yhteydessä. Pepe hyppäsi innokkaasti ja muisti hypyn jälkeen sopivasti rauhoittuakin jälleen seuraamaan minua ja lopulta pysähtymään viereeni. Nappisuoritus eli 10 pistettä. Kokonaisvaikutuksesta saimme 9 pistettä, jossa tuomari huomioi mm. koiran rodun. Kyseessähän ei varsinaisesti ole mikään palveluskoirarotu, vaan omapäinen ja vilkas pieni terrieri. Siksi olenkin erityisen ylpeä suorituksestamme. Tämä oli myös ensimmäinen kisamme, jossa mikään osio ei mennyt täysin nollille.

Yhteispisteitä saimme kertoimet mukaan laskettuna 150,5/160. Tämä oikeutti meidät kolmansiksi viiden kilpailijan joukossa. Palkinnoksi saimme mukavan sinisen siilivinkulelun. Pepe innostui palkinnostaan niin, että kantoi sen itse koko matkan autolle asti. Lelu on ollut ahkerassa käytössä myös siitä eteenpäin.

Tässä vielä pistetaulukkomme.

Liike				pisteet	kerroin	pisteet
Luoksepäästävyys				10	1	10
Paikalla makaaminen				10	3	30
Seuraaminen kytkettynä				10	2	20
Seuraaminen taluttimetta					4
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä				9	2	18
Luoksetulo				8,5	3	25,5
Seisominen seuraamisen yhteydessä				9	2	18
Estehyppy				10	2	20
Kokonaisvaikutus				9	1	9
					150,5/	160

Agilityn alkeiskurssi

Keväällä suoritimme Pepen kanssa Tiltun koirakoulun järjestämän agilityn alkeiskurssin. Olimme toki harjoitelleet hyppyjä ja putkea jo omin nokkinemme kotioloissa ja mökillä, mutta nyt oli mukava päästä kokeilemaan myös muita esteitä ja saada asiantuntevaa ohjausta.

Kurssilla tutustuimme kaikkiin agilityradan esteisiin. Hypyt ja putki sujuivat Pepeltä vaivattomasti. Kontaktiesteet, puomi, A ja keinu sen sijaan olivat meille uusia. Ensimmäisellä kerralla Pepe hieman arasteli niitä, mutta päästyämme ne kerran rauhallisesti yli, alkoi tämäkin homma sujua. Pujottelu osoittautui meille yllättäen hankalimmaksi. Nyt onkin sitten mökille pystytetty rivi keppejä, jotta voimme treenata tätä vielä lisää.

Kurssin lopussa järjestettiin leikkimieliset kisat. Pepe suoritti kilpailuradan puhtaasti ja ylivoimaisesti nopeiten. Nappasimme näin siis ensimmäisen voittomme agilityradalla.

Tämän hauskan kurssin jälkeen jäi suuri halu jatkaa agilityä Pepen kanssa. Selvästi laji sopii sen reippaalle ja menevälle luonteelle. Haaveena onkin nyt suorittaa tulevaisuudessa myös jatkokurssi.

Yorkkien kesäpäivät 7.6.

Alkukesän kauniina lauantaina 7.6. suuntasimme Pepen ja mummon kanssa Aulangon lomakylään viettämään Yorkshirenterrieri ry:n kesäpäiviä. Saavuimme paikalle, kun club show oli jo alkanut. Ensin esiteltiin urokset ja sitten nartut. Yorkkeja oli ilmoittautunut näyttelyyn todella paljon. Lisäksi yleisön joukossa oli lisää karvakuonoja. Vaikka niin sanotuille kotiyorkeille oli oma sarjansa, emme näyttelyyn kuitenkaan Pepen kanssa osallistuneet. Sen sijaan keskityimme kannustamaan kavereita ja paistattelemaan päivää kehän laidalla. Ostoksiakin tuli hiukan tehtyä, sillä paikalla oli myös Fifit Boutiquen tarvikemyyntiä.

Koska ilmoittautuneita koiria oli niin paljon, näyttely kesti monta tuntia. Kun kaikki koirat oli lopulta arvosteltu ja palkinnot jaettu oli halukkailla mahdollisuus osallistua yorkkien omiin agilitykisoihin. Tämä oli tietysti meille se päivän odotetuin tapahtuma. Luokkia oli kaksi, oma luokkansa niille, jotka eivät olleet agilityä lainkaan harrastaneet ja niille, joilla agiltystä oli jo kokemusta. Koska olimme Pepen kanssa jo ehtineet aloittaa agilityn alkeiskurssin, kisasimme harrastaneiden luokassa.

Lähtövuoromme oli heti toisena ja Pepe lähti innolla suorittamaan rataa, vaikka takana oli jo pitkä päivä. Vauhti oli tasaisen hyvä ja kaikki esteet suoritettiin mallikkaasti. Lopun hyppyesteillä tuli pientä sähläystä, kun Pepe ei saanut tolkkua omistajan sekavista ohjauksista. Tästä huolimatta rata saatiin suoritettua puhtaasti ja ripeästi.

Lopulta sijoituimme luokkamme kolmansiksi yhdeksän kisaajan joukosta. Tämä on mielestäni huikea saavutus ottaen huomioon, että alkeiskurssimme oli vielä kesken. Palkinnoksi saimme säkillisen ruokaa ja hienon pokaalin.

Kotimatkalle lähdettiin väsyneinä mutta hurjan onnellisina. Päivä oli ollut aivan mahtava; jännitystä ja kilpailua, rentoa yhdessäoloa, vanhoja kavereita ja uusia tuttavuuksia!

Möllitoko 18.5.08

Heti edellisen tokokisan jälkeen pääsimme parantamaan suoritusta Koiraurheilukeskus Lily´sin järjestämässä möllitokossa seuraavana päivänä. Pepe oli toipunut hyvin edellisen päivän kisoista ja pääsimmekin kohtaamaan uudet haasteet virkeinä.

Luoksepäästävyys meni hienosti ja saimme siitä 9 pistettä. Paikallamakuu oli onneksemme lyhennetty kestämään vain yhden minuutin. Siinäkin Pepe oli tosin mielestäni hieman levoton ja tarkkaili lähinnä kehän laidalla odottelevaa kuvaajaamme Jania. Minuutti kuitenkin pysyttiin makuulla ja saimme suorituksesta 10 pistettä.

Seuraaminen kytkettynä tapahtui enimmäkseen ilman kontaktia, joten siihen en ole täysin tyytyväinen. Pepe kuitenkin seurasi oikealla paikalla vieressäni ja lempeä tuomari antoikin meille 9 pistettä. Käännöksissä oli kuulemma hieman liikaa väljyyttä. Seuraaminen irti oli näissä kisoissa jätetty pois.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä sujui jälleen hienosti. Saimme täydet 10 pistettä.

Luoksetulo oli jälleen yhtä vauhdikas kuin ennenkin. Täydellinen suoritus. 10 pistettä.


Seisominen seuraamisen yhteydessä ei sitten mennytkään yhtään niin hyvin. Paikka-käsky kaikui kuuroille korville. Seisomaan jäämisen sijasta Pepe seurasi mallikkaasti koko matkan. Tällä kertaa katsekontaktikin oli täydellinen. Valitettavsti se ei kuitenkaan ollut liikkeen tarkoitus, joten tästä osiosta tuli 0 pistettä.

Estehypyssä, edellisestä kerrasta viisastuneina, pyysimme saada suorittaa hypyn ilman mattoa. Aiemminhan Pepellä oli samassa salissa järjestetyissä kokeissa vaikeuksia päästä irti maton houkuttelevista tuoksuista. Nyt hyppy sujuikin hienosti. Minun olisi vain pitänyt antaa odotuskäsky hypyn jälkeen aiemmin. Saimme 9 pistettä.

Kokonaisvaikutus oli niin ikään 9, joten saimme kertoimien kanssa tuloksen 134/160. Tämä oikeutti jaetulle kolmossijalle. Palkinnoksi saimme koiransuklaata ja yhden ilmaisen harjoittelukerran. Kyllä oli hieno tunne kisojen jälkeen. Olimme jälleen ylittäneet itsemme ja parantaneet suoritustamme.

Ohessa vielä pisteet kertoimineen.

Liike				pisteet	kerroin	pisteet
Luoksepäästävyys				9	1	9
Paikalla makaaminen				10	3	30
Seuraaminen kytkettynä				9	2	18
Seuraaminen taluttimetta					4
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä				10	2	20
Luoksetulo				10	3	30
Seisominen seuraamisen yhteydessä				0	2	0
Estehyppy				9	2	18
Kokonaisvaikutus				9	1	9
					134/	160

Ja tässä tuloslista.

1. Moppi ja Maika 146p/ 160p 1. Kamu ja Erika 146p/ 160p 3. Pepe ja Noora 134p/ 160p 3. Zami ja Marianne 134p/ 160p 5. Remu ja Mimmi 118p/ 160p 6. Luru ja Maija 113p/ 160p

Möllitoko 17.5.08

Testasimme taitojamme 17.5. Koivukylän Koiraharrastajien järjestämässä möllitokossa Espoon Olarissa. Koe pidettiin ulkona hiekkakentällä tuulisessa ja koleassa säässä. Tapansa mukaan Pepeä olisi eniten kiinnostanut toiset koirat ja uudet hajut, mutta lihapullien avulla sain sen onneksi kiinnittämään huomionsa lopulta minuunkin.

Koe alkoi kaikkien kilpailijoiden osalta paikallamakuulla pienissä ryhmissä. Asettauduttuamme paikoillemme tuomari tuli testaamaan jokaisen koiran luoksepäästävyyden. Tästä ensimmäisestä osiosta suoriuduimmekin erinomaisesti arvosanalla 10. Pepe siis todella yllätti positiivisesti ja ylitti itsensä. Tällä kertaa ei häslätty ja tungettu tuomarin syliin rapsuteltavaksi vaan istuttiin arvokkaasti liikahtamatta, katsekontakti omistajassa. Sen sijaan itse paikalla makuussa Pepe kävi hiukan levottomaksi. 15 sekuntia ennen ajan umpeutumista Pepe päätti nousta istumaan ja lähti vähitellen epävarmana hipsimään luokseni. Nollile meni siis tämä osio.

Sitten odottelimmekin tovin omaa vuoroamme ja kävimme välillä autossa lämmittelemässä. Yksilösuorituksemme alkoi lupaavasti osiolla seuraaminen kytkettynä. Tällä kertaa osasin itsekin pitää linjat suorempina kuin viimeksi. Saimme arvosanan 8. Remmi olisi kuulemma saanut olla löysemmällä. Eli pistetään miinuspisteet täysin minun piikkiini.

Seuraaminen irti sujuin niin ikään melko hyvin. Vain yhdessä kohdassa Pepe meinasi lähteä omia polkujaan. Saimme arvosanan 7,5.

Liikkeestä maahanmeno sujui tällä kertaa lähes täydellisesti. Viimeksihän tässä mokattiin perusteellisesti. Nyt saimme arvosanan 9,5. Puoli pistettä taisi mennä sitä, että tuomarin mielestä maahanmeno olisi voinut olla vielä hieman ripeämpi.

Luoksetulosta saimme täyden kympin. Pepe laukkasi hurjaa vauhtia luokseni ja kurvasi mallikkaasti sivulle istumaan.

Seuraava osio oli liikkeestä seisomaan jääminen. Pepe pysähtyi heti käskyn saatuaan, mutta luuli kai, että suoritamme hienosti menneen maahanmenon yleisön pyynnöstä uudestaan. Upea suoritus jälleen, mutta valitettavasti väärän liikkeen kohdalla. Eli nollille meni.

Estehyppy-osioon päästyämme Pepe hyppäsi esteen innoissaan jo ennen varsinaisen suorituksen alkua. Tästä pienestä ylimääräisestä harjoitteesta huolimatta jäimme ilman pisteitä. Jouduin nimittäin antamaan hyppykäskyn kahteen kertaan ennen kuin Pepe tajusi, että nyt oli nimenomaan se hetki kun piti hypätä. Hypyn jälkeen Pepe sitten päätti hiippailla esteen viereen minua vastaan, vaikka olisi pitänyt odottaa paikallaan, että minä kierrän esteen ohi Pepen luo.

Kokonaisvaikutuksesta saimme kuitenkin arvosanan 9. Kaiken kaikkiaan olen suoritukseemme jälleen tyytyväinen, vaikka kokonaispistemääräksi tulikin kerrointen kanssa lasketuna vain 114/200. Yhtä kokemusta rikkaampana jatkamme kohti seuraavia haasteita ja uusia kisoja.

Tässä vielä pisteemme kertoimineen:

Liike				pisteet	kerroin	pisteet
Luoksepäästävyys				10	1	10
Paikalla makaaminen				0	3	0
Seuraaminen kytkettynä				8	2	16
Seuraaminen irti				7,5	4	30
Liikkeestä maahanmeno				9,5	2	19
Luoksetulo				10	3	30
Liikkeestä seisominen				0	2	0
Estehyppy				0	2	0
Kokonaisvaikutus				9	1	9
					114/	200

Vielä kiitokset isille, joka vietti kanssamme aamupäivän tuulisella kisapaikalla jännittämässä, sekä kotijoukoille, jotka pitelivät peukkuja.

Pieni potilas

Viime viikolla Pepeen iski vatsatauti, joka veti pojan hieman apeaksi. Ruoka ei maistunut, vatsa oli löysällä ja oksenteluakin ilmeni. Koska Canikur-tabletitkaan eivät saaneet vatsan toimintaa tasapainoon, pätimme lähteä lääkäriin.

Mukava eläinlääkäri tutki Pepen, otti verikokeet sekä kuunteli ja tunnusteli vatsan. Kuumekin mitattiin, mutta sitä ei onneksi ollut. Diagnoosina oli suolistotulehdus, jonka jokin vatsapöpö oli aiheuttanut. Pöpö oli todennäköisesti tullut ulkona Pepen nuuskiessa mielenkiintoisia hajuja. Koska verikokeissa näkyi pieniä kuivumisen merkkejä, Pepelle annettiin tiputuksella nesteytystä. Samaan syssyyn annettiin myös oksennuksenestolääke, B-vitamiinia ja ensimmäinen annos antibioottia. Loput antibioottikuurista saimme tabletteina mukaan, samoin kuin herkälle vatsalle tarkoitettua ruokaa. Pepe onkin nyt syönyt tätä lääkäristä saamaamme ruokaa, keitettyä riisiä ja seitiä höystettynä murskatulla antibioottitabletilla sekä maitohappobakteerijauheella.

Lääkärissä Pepe käyttäytyi todella hienosti. Se antoi nätisti tutkia itsensä, vaikka toimenpiteet olivatkin epämukavia, varsinkin kun lääkäri tutki pienen hännän alta. Tiputuskin tuntui aluksi epämiellyttävältä ja Pepe yritti kavuta silloin syliin turvaan.

Hoito tehosi nopeasti, sillä jo samana iltana Pepe oli jälleen pirteä oma itsensä. Tämän ikävän sairastapauksen johdosta meiltä jäi koirakoulu väliin. Sairasloman myötä Pepe jääkin nyt kesälomalle tokoharjoituksista. Jatkamme treenejä kesän aikana itseksemme. Lisäksi käymme agilityn alkeiskurssin loppukevään aikana.

Yorkshirenterrieri ry:n kokous 15.3. -08

Viime viikonloppuna olimme Yorkshirenterrieri ry:n vuosikokouksessa. Mukavinta Pepen mielestä oli tietysti muiden yorkkien tapaaminen. Tilaisuuden virallisen osuuden ajan Pepe istui sylissäni jäähyllä. Kokouksen loputtua se pääsi jälleen juoksentelemaan muiden kanssa. Vaikka paikalla oli hirmuisesti pieniä yorkkeja, Pepe bongasi joukosta jälleen suuren rakkautensa, Ilonan. Ilonan perässä juostessa menikin koko loppuaika. Rakkaus ei tosin välttämättä olekaan täysin yksipuolista. Pepen jäähdytellessä sylissäni, tuli Ilona jo kurkkimaan, mihin leikkikaveri oikein jäi.