Vuodenvaihteen 2011 kuulumisia

Joulu ja vuodenvaihde sujuivat pojilta mukavasti. Joulun lahjasaalis oli melkoinen, kaikkia uusia leluja ei vielä ole edes otettu käyttöön, sillä edellisistäkin riittää vielä iloa. Pienet nenät haistoivat omat lahjansa jo hyvissä ajoin ennen aattoa, vaikka paketit olivatkin muka huolella piilossa. Uteliaat kuonot tunkivat mukaan avaamaan myös muiden lahjoja. Joulurauhasta ei ollut pariin päivään tietoakaan, kun uudet lelut saivat kyytiä. Jos joulua ei kovin rauhallisesti vietettykään, niin uutena vuotena pojat sitten ottivat rennommin. Raketit eivät tänäkään vuonna onneksi häirinneet Pepeä ja Chiliä.

Joululoman aikana kerättiin voimia taas tulevaan kevääseen. Chilin koulumenestys ei loppuvuodesta ollut enää mainittavaa, joten panostamme nyt Chilin kanssa koulunkäyntiin. Nuorukaista kiinnostaa opintojen sijasta koulussa kaikki mielenkiintoiset tuoksut. Asiaa ei auta yhtään sähkö, jota välillämme Chilin kanssa on hieman liikaa. Saamme nimittäin ilmeisesti pakkasista ja pitkästä turkista johtuen koulussa sähköiskuja toisistamme. Tämä haittaa pahasti treenejä, sillä Chili ei suostu syömään kädestäni ja välttelee ohjaavaa kättä.

Pepe taasen on aloittanut tanssiharrastuksen koiratanssin ja temppujen opiskelun merkeissä. Tästä uudesta harrastuksesta olemme molemmat todella innoissamme. Tämän vuoden aikana olisi tarkoitus kokeilla myös hakua jomman kumman tai molempienkin kanssa. Mikäli sopivat kisat osuvat täyden kalenterin kanssa yhteen, pyörähdämme myös tottelevaisuuskokeessa Pepen kanssa. Uusia suunnitelmia on paljon, mutta vuosihan on vasta aluillaan!



Videolla pojat ovat lahjaa avaamassa.

Joulutervehdys kaikille ystävillemme!

Ristiinan näyttely 27.7.10

Näin talven kynnyksellä on mukava muistella lämmintä kesää ja muun muassa näyttelyreissuamme Ristiinaan. Vaikka Chilin väritys ei ihan näyttelykoiran vaaimuksia täytäkään, päätin silti lähteä hakemaan näyttelytulosta nuorten luokasta. Ristiinan näyttely sopi aikatauluihimme ja olihan se sopivasti lähellä mökkiämme Mäntyharjulla, joten viikonloppuna ehtisi hyvin vielä viettää lokoisia lomahetkiä järven rannallakin.

Etukäteen tietysti jännitti, mitä tuomari sanoisi kehittymättömästä värityksestä ja miten näyttelyharjoitusten väliin jättäminen näkyisi kehäkäytöksessä. Istuisiko pikku tokoilija aina tilaisuuden tullen? No, Chilihän käyttäytyikin varsin mallikkaasti. Kertaakaan se ei yrittänyt istua ja seisominen sujui hyvin. Kävelyssä oma vauhtini olisi saanut olla reippaampi, mutta hidastelin liikaa pelätessäni Chilin alkavan laukata nurmialustalla.

Mukava virolaistuomari Anne Sume antoi arvosanaksi EH:n eli erittäin hyvän. Ainoana nuorten uroksena Chili voitti oman luokkansa, mutta jatkoon emme päässeet. Sen sijaan Tofu, Chilin velipuoli aiemmasta pentueesta, otti näyttelystä ensimmäisen serttinsä ja oli VSP. Kaikin puolin saa kyllä olla tyytyväinen Chilin osalta hyvään ja oikeudenmukaiseen tulokseen. Muutenkin muistelen hyvillä mielin mukavaa kesäistä retkeämme.

Tässä tuomarin kommentit Chilistä:
Hyväluustoinen, elegantti. Hyväilmeinen pää, hyvä purenta. Toivoisin paremman selkälinjan. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Väri on iänmukainen. Riittävän syvä, mutta lyhyt rintakehä. Hyvät liikkeet, mutta selkälinja saisi olla parempi liikkeessä.

Chili 2v!

Pikkuisesta Chilistämme on kasvanut jo iso poika. Pentuikä on auttamattomasti takana ja nyt nuorukaiselta sopisi jo odottaa hillittyä aikuismaista käytöstä. Vaan sitä saakin sitten odotella ihan turhaan, ainakin muutamissa asioissa. Chili on kova vahtimaan ja suhtautuu vieraisiin edelleenkin aluksi melko epäluuloisesti. Itsekkäänä poikana se on kova vaatimaan huomiota ja yrittää päättäväisesti viedä tahtonsa läpi. Pieni mustasukkaisuuskin on nostanut päätään , eikä Chili pidä yhtään siitä, että silitän vieraita koiria tai joku halaa minua. Koirasta on totisesti kehittynyt nimensä veroinen!

Paljon on silti opittu ja kehityttykin. Opintoihinsa Chili suhtautuu varsin tosissaan ja on monessa asiassa edistynyt huimaa vauhtia. Se kirii päivä päivältä lähemmäs Pepen tasoa ja muutamalla osa-alueella on saavuttanutkin sen. Esimerkiksi tunnistusnoudossa ja kaukokäskyissä pojat harjoittelevat jo täsmälleen samalla tasolla. Ohi mennään vielä!

Oman perheen parissa Chili on hellyydenkipeä suukkokone. Arki sujuu mukavasti kun malttia on tullut kiitettävästi lisää. Pepen kanssa parivaljakko on kuin majakka ja perävaunu. Isoveikka on selvästi idoli, jota Chili pyrkii matkimaan. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä -sanonta pätee ainakin meidän laumassamme.

Pojat kävivät uusimassa rokotuksensa Chilin syntymäpäivän tienoilla. Lääkärissä tietysti käytiin myös vaa´alla. Chili painoi valjaineen päivineen tasan 3kg. Pepelle taas puntari näytti miehekkään 5,6kg lukeman. Syntymäpäivälahjaksi Chili sai uuden talvitakin ja pallon, jonka sisään saa piilotettua nameja. Juhlat vietettiin hillitysti oman perheen kesken kakkua maistellen.

Möllitoko 16.5.10

Virallisten kisojen jälkeen pääsimme Pepen kanssa purkamaan tilanteen heti seuraavana päivänä Tiltun koirakoulun möllitokoon. Pepen kanssa emme kisaamiseen osallistuneet, vaan suoritimme alokasluokan liikkeet liikkeenohjauksessa. Chili sen sijaan osallistui mölliluokkaan ihan kilpailumielessä. Tai oikeastaan Chilin kilpailumieli oli vallan kateissa. Helle veti pikkumiehen aivan laiskaksi. Kaikista liikkeistä kyllä lopulta suoriuduttiin, mutta Chilin ajatukset vaelsivat jatkuvasti viileään varjoon. Pepenkin helle sai varsin veteläksi.

Tässä vielä Chilin suoritus pisteineen.

Liike				pisteet	kerroin	pisteet
Luoksepäästävyys				10	1	10
Paikalla makaaminen				8,5	3	25,5
Seuraaminen kytkettynä				9	2	18
Seuraaminen taluttimetta				8	4	32
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä				7,5	2	15
Luoksetulo				8,5	3	25,5
Seisominen seuraamisen yhteydessä				7,5	2	15
Estehyppy				8	2	16
Kokonaisvaikutus				8,5	1	8,5
					165,5/	200

Vihdoinkin virallisissa!

Viime treenikauden urakka huipentui ja uudenvuodenlupaus täyttyi, kun starttasimme Pepen kanssa loppukeväästä vihdoinkin ihan virallisissa tottelevaisuuskisoissa! Jännittäminen aloitettiin jo hyvissä ajoin, heti ilmoittautumisen lähetettyäni. Ja siitä se sitten kasvoi kasvamistaan aina h-hetkeen asti. Onneksi päästyämme kisapaikalle Masalaan, huomasin tunnelman olevan rento ja se rauhoittikin kummasti myös omaa mieltäni. Kehässä ei ehtinyt sitten jännittää enää ollenkaan.

Olosuhteet olivat meille ensikertalaisille kuitenkin haastavat. Aurinko porotti täydeltä taivaalta ja ilma olisi varmasti ollut tukahduttavan kuuma, ellei avoimella kentällä olisi puhaltanut raju tuuli. Tuuli lennätti pitkin kenttää kaikenlaisia roskia ja riepotti kehänauhoja. Meinasipa koko tulostelttakin lähteä sen mukana. Viereisessä kehässä järjestetyt agilitykilpailut kuulutuksineen eivät myöskää helpottaneet keskittymistä.



Paikallamakuussa sitten keskittymiskyky heti punnittiinkin. Olin ylpeä, sillä Pepe pysyi hienosti paikallaan koko 2 minuuttia, vaikka vierestä lähtikin koira liikkeelle. Silti tiukka tuomari Pirkko Bellaoui rokotti liian hitaasta maahanmenosta.



Seuraaminen sujui kohtalaisesti, mutta välillä Pepe vilkuili kehänlaidalla jännittänyttä Jania turhan paljon. Luoksetulo oli Pepelle tyypillinen riemukas laukka, mutta sivulletulo jäi hieman epäpuhtaaksi. Maahanmenossa taas meinasi Pepe lähteä seuraamisessa omia polkujaan, mutta onneksi sain pikaisesti paikattua tilanteen. Kaksoiskäsky taisi silti tulla. Seisomaanjäämisen Pepe taas korvasi oma-aloitteisesti maahanmenolla. Tästä siis oikeutetusti 0 pistettä.

Tunnetusti innokkaana hyppääjänä Pepe päätti suorittaa myös hyppyosion ennen liikkeen alkamistakaan. Tällainen varaslähtö nollasi liikkeen heti. Tämä jäi tosiaan harmittamaan, sillä jos olisin perehtynyt tähänkin sääntöön tarkemmin, olisi virhe voitu välttää. Tuomari antoi meidän kuitenkin suorittaa hypyn vielä harjoituksen vuoksi uudestaan ja tyylipuhdas hyppyhän se oli. Kokonaisvaikutuksesta saimme 9 pistettä, johon voin olla erityisen tyytyväinen.



Tässä Pepen pisteet taulukoituna.

Liike				pisteet	kerroin	pisteet
Luoksepäästävyys				10	1	10
Paikalla makaaminen				8	3	24
Seuraaminen kytkettynä				8	2	16
Seuraaminen taluttimetta				7	4	28
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä				7	2	14
Luoksetulo				9	3	27
Seisominen seuraamisen yhteydessä				0	2	0
Estehyppy				0	2	0
Kokonaisvaikutus				9	1	9
					128/	200

Vaikka kokonaispisteet ja 3.-tulos jäi harmittamaan aluksi, kisasta jäi kuitenkin hyvä mieli. Haasteellisiin olosuhteisiin nähden voin lopulta olla kuitenkin tyytyväinen, sillä Pepe kaikesta huolimatta teki muutamaa poikkeusta lukuunottamatta mitä pyysin. 11 osallistujan joukosta olimme lopulta kuudensia. Oma rohkeus riitti ja tästä on tarkoitus jatkaa. Hei, me kilpaillaan!

Kiireinen kevät

Kevät oli meidän laumassa erittäin kiireistä aikaa. Pojat treenasivat tokoa ihan tosissaan koirakoululla ja emäntä oli järjestänyt itselleen ohjelmaa joka illaksi: nikkarointia, isännän 30v-yllätysjuhlien suunnittelua, yorkkien arkitottista ja vaikka mitä! Ja vähäisimpänä ei suinkaan ollut uusi aluevaltaus koulutusohjaajana Tiltun koirakoululla. Koulutusohjaajan opintoihin kuuluu paljon myös tuntien seuraamista, joten vapaa-aika jäi todellakin vähiin. Tällä hetkellä olen päässyt jo pitämään kontakti- ja alkeisryhmille tunteja ihan itsekseni, mutta opittavaa on vielä äärettömästi. Puuha on kyllä ollut varsin mielenkiintoista ja mukavaa, joten ei sovi valittaa.

Pepen kanssa osallistuimme myös pienimuotoiseen vapaaehtoistyöhön koirakamu-toiminnan merkeissä. Vierailimme ilahduttamassa lapsia Tapiolan asukaspuistossa. Lapset ihan jonottivat vuoroaan saadakseen heittää Pepelle palloa. Ja Pepehän jaksoi hakea kerta toisensa jälkeen.

Poikien tokotreenit ovat sujuneet hyvin, paitsi sadesäällä, jolloin istuminen ja maahanmeno märkään maahan tuottavat vaikeuksia pikku prinsseillemme. Lisää treeniä siis vaan koiranilmalla... Tällä hetkellä Pepe ja Chili treenaavat samassa ryhmässä. Tämä onkin ollut hyvää harjoitusta oman vuoron odottamisessa etenkin malttamattomalla Chilillä.

Iloksemme sukuun on myös liittynyt uusi yorkki. Chilin isosiskopuoli Alice muutti palmusunnuntaina Janin äidille koeajalle. Yhteiselo on sujunut mainiosti ja niinpä Alice vaihtoi omistajaa sitten ihan lopullisesti.

Opettajan pitkä kesäloma tuli todellakin tarpeeseen. Kesällä akkuja lataillessa sitä on sitten hyvä taas täyttää kalenterinsa syksyn osalta...

Tässä vielä muutama kuva poikien kevään treeneistä.